Niin kaunis on maa, niin korkea taivas. Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas. Ja varjoisat veet. Niin varjoisat veet.

Jatkuu 29.2.

Juu. Karkauspäivä. Jostain kumman syystä minulla ei ole ketään jota kosia, lol. Enkä muuten tarvitse hamekangastakaan. Elämä on yksinkertaista ilman ompelua.

Tulin tänään mummolasta, neljän päivän reissu. Oli ihanaa vain olla, nauttia rauhallisesta fiiliksestä ja unohtaa nettiasiatkin. Söin tosin liikaa. Nyt se kostautuu. Kun koulu alkaa, olen taas ihan rapakunnossa. Hetkinen, enkö minä ole aina ollut?! Suoritin mummolassa myös rippileirin palvelutehtävän. Kotitöitä; tiskausta, ruuanlaittoa, puidenhakua ja pöydänkattamista. Erittäin kätevää ja helppoa. Yhtä hyvin olisin kyllä voinut vahtia pikkuveljeä - se että lapussa kielletään oman perheenjäsenen auttaminen, on minusta aika tuore sääntö ja siitä voi ihan hyvin laistaa. Jotkut ottavat asian niin kovin tiukkapipoisesti.

Enempää asiaa minulla ei olekaan. Juonittelen Kylässä aktiivisesti. Olen pelannut nyt jo monta peliä, osa vielä menossa..

  • Ihmissusipeli(kuolin ensimmäisenä yönä, tavallinen kyläläinen)
  • Mafiapeli(selvisin elossa loppuun asti, syvästi rakastettu kyläläinen)
  • Huippusalainen kokous(olen edelleen elossa(joten en kerro roolianikaan))
  • Hovi III(kuolin ensimmäisenä päivänä, palasin varapelaajaksi viidentenä päivänä. Selvisin hengissä loppuun, mutta hävisin, tavallinen molemmilla kerroilla)
  • Los Serrano(olen edelleen elossa(joten en kerro roolianikaan))
  • Animen pauloissa(kuolin ensimmäisenä yönä, suojelija)

Ihan kivoja ja hauskojakin kokemuksia on jo ollut, nyt tuntuu siltä, että saatan kuolla tuolla kokouksessa. Pyrin nykyään olemaan aika suorasukainen, hissuttelemalla ei selviä. Erikoishahmokapasiteettini on sisältänyt vasta kaksi roolia, syvästi rakastettu ja suojelija, molemmat karsiutuivat ennen kuin ehdin vaikuttaa voimillani. Ärsyttävää. Mutta onneksi minulla on vielä jotain hampaankolossa, krau.

1337173.jpg

 ~Apa